Yleistä keskustelua Hectorin lyriikoista

[Kattus]

Mitä "Ota yhteyttä apinaan" lopussa sanotaan? "Laatua", vai?

[tenimmo]

Pahuuden Avenue -kappaleessa on kohta, joka viittaa sekä Raamattuun että venäläiseen kirjallisuuteen.

Ja jos pahat voi solmia liittoja
miksei hyvätkin tekisi niin?
sanoi Pellonpää kerran vakavana
ja vieripöydissä naurettiin

Pellonpään lausuma viittaa Raamatun opetuksiin, ettei pahaa tule kostaa tai vastustaa pahalla. 

Internetissä on luettavissa Timo Virtalan kirjoittama "tositapahtumiin perustuva luentonäytelmä" Arndt Pekurinen. Näytelmän tekstissä luennoitsija kysyy Pekuriselta:

"Vuorisaarnassa kehotetaan kääntämään vasenkin poski sille, joka on juuri lyönyt sinua oikealle poskelle. Mitä järkeä on antautua väkivallantekijän uhriksi ja antaa pahantekijälle vapaat kädet toimia?"

Pekurinen vastaa, ettei Vuorisaarnan kuuluisimman lauseen pääpaino ole siinä, että kääntää toisen poskensa, vaan siinä, että pahaa ei saa vastustaa pahalla, vaikka sen seurauksena saattaa joskus saada nenilleen.

Näistä eettisistä kysymyksistä löytyy lisäpohdintaa myös Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET-sivustolta:

"Väkivalta on kuin huume. Televisio - ja media yleensäkin suoltaa tuhoa, sotaa, sortoa ja sairauksia. Tästä kaikesta on tehty huvia, viihteen yksi muoto. Tietysti yhteiskunta periaatteessa vastustaa väkivaltaa, mutta todellisuus on, että se myy hyvin.

Yksilön mielipide ja arvot ovat usein selvät: hyvä on hyvää ja paha taas pahaa, mutta ihmiset yhdessä luovat huteran joukon jossa arvot saattavat hämärtyä.

Raamattu antaa oman kuvansa väkivallasta. Vanhassa testamentissa oikeus on varsin väkivaltainen: silmä silmästä, hammas hampaasta. Koston tai hyvityksen ajatus on keskeinen. Uusi testamentti pehmentää vaikutelmaa. Jeesuksen sanoma rakkaudesta ja anteeksiannosta on kaikkea muuta kuin väkivaltaa."

Kirjailija Leo Tolstoi muodosti näkemyksensä pitkälti tulkitsemalla uudelleen Raamattua, erityisesti Vuorisaarnaa, ja tarkastelemalla venäläisten maatyöläisten elämänasennetta.

Tolstoin ajattelua nimitetään tolstoilaisuudeksi. Raamatun ohjeen "Älä vastusta pahaa pahalla" Tolstoi otti hyvin tiukasti ja katsoi sen merkitsevän kaikesta väkivallasta kieltäytymistä. Tolstoi halusi hylätä valtion, koska se on väkivaltakoneisto. Tolstoilaisuuteen kuului avoin arvostelu yhteiskuntalaitoksia, myös kirkkoa kohtaan, minkä vuoksi Tolstoi itse erotettiin kirkosta.

Tolstoi esitti väkivallattomuuden ajatuksensa myös kirjoituksessa A Letter to a Hindu, joka oli osoitettu Intian vapauden tavoittelijoille ja joka vaikutti suuresti Mahatma Gandhin oppiin.

Tolstoin Sota ja rauha -romaanin loppupuolelta löytyy kohta, jossa on paljon samaa kuin em. Pahuuden avenue -kappaleen lyriikassa. Kohta löytyy Tolstoin romaanin suomennoksen neliosaisen pokkaripainoksen neljännestä osasta sivulta 295:

"Tahdoin vain sanoa, että kaikki ne aatteet, joilla on suuret ja syvät seuraukset, ovat aina yksinkertaisia. Minun koko aatteeni on siinä, että jos kehnot ihmiset ovat keskenään liitossa ja muodostavat voiman, rehellisten ihmisten on tehtävä samoin. Eikö se ole yksinkertaista?



 

[tenimmo]

Hectoria kuunnellessa ja lyriikoita lukiessa löytää aina jotain uutta.

Joki tulvii -kappaleen viimeinen säkeistö alkoi kuulostaa jotenkin tutulta:

Kuka antoi kaiken mennä, kuka yötä kutsuikaan
Laulumailta laulun vei, hengen, aatteen ankarimman
Tosi laulun, laulun ihmisen?

Pienen nettisuffailun jälkeen asia selvisi. Kyseessä on selkeä viittaus Eino Leinon
Väinämöisen laulu -runon viimeiseen säkeistöön.

Monta on laulua, monta myös laulujen miestä.
Yksi on laulu
ylitse muiden:
ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu.
Kansat katoo,
ei katoa mahti,
jonka on laulanut mahtaja kansansa sielun.

Leinon runo ilmestyi kokoelmassa Heijastuksia vuonna 1902. Mm. Savon Sanomien artikkelissa vuonna 2008 tulkittiin Väinämöisen laulu -runoa. Artikkelissa toimittaja Henry Räsänen muistuttaa mieliin, että Leinoa aikoinaan myös kritisoitiin kansan ylenkatsomisesta. 

"Hänen kerrotaan olleen kiinnostunut nietzscheläisestä filosofiasta, joka korottaa nerokkaat poikkeusyksilöt omaan kastiinsa. Eräiden lähteiden mukaan Leino edusti sellaista ajattelua, jossa ylevät aatteen sankarit ja tavallinen rahvas erotetaan jyrkästi toisistaan.

Tätäkö Leino tarkoitti kirjoittamillaan Väinämöisen laulun loppusäkeillä: - Monta on laulua, monta myös laulujen miestä. Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu. Kansat katoo, ei katoa mahti, jonka on laulanut mahtaja kansansa sielun.

Halveksiko kansallisrunoilija tavallista kansaa? Totta on se, että Leino ihaili Suomen kansan kalevalaisia juuria ja oli sitä mieltä, että kansa oli hylännyt suuren kulttuurisen menneisyytensä. Mutta onko tämä halveksuntaa? Sulkeeko se, että Leino kritisoi kansaa pois sen, etteikö hän olisi ollut suomalaisuuden rakentaja Runebergin tapaan?

Eikö Eino juuri puolustanut suomalaisuutta? Eikö hän ylevöittänyt nimenomaan suomalaista kansankulttuuria Aleksis Kiven tavoin? Eikö hän toimillaan kannattanut sitä perisuomalaista kansan ja sivistyneistön yhteisöllisistä liittoa, jossa molemmat osapuolet hyödyttävät symbioottisesti toisiaan?

Mitä Leino tahtoi meille sanoa? Tuskin hänellä mitään poliittista ohjelmajärjestystä oli. Hän oli runoilija, jolla oli runoilijan intuitiivinen, ei tiedemiehen tai poliitikon rationaalinen asenne. Hän eli hetkessä ja tarttui kiinni niihin impulsseihin, jotka kulloinkin eteen sattuivat."

Vielä on syytä lisätä, että Esplanadin puistossa Helsingissä on Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas, joka paljastettiin 1953. Patsaaseen on kaiverrettu säe Leinon Väinämöisen laulu -runosta: YKSI ON LAULU YLITSE MUIDEN: IHMISEN AATTEHEN HENGEN ANKARA LAULU.

Väinämöisen laulua on laulettu levylle Suomessa molemmilla kotimaisilla ja useammalla sävelellä. Tunnetuin levytys on epäilemättä Vesa-Matti Loirin tulkinta Loirin ensimmäiseltä Leino-albumilta vuodelta 1978.

[sipulisanni]

Tämä ei nyt koske ihan Hectorin lyriikoita mutta läheltä kuitenkin: Jorma Elovaara on runoillut "...Tuulee, rinnassa karvoja, kultapronssia selkää..."! Mikä tietää mitä hän on tarkoittanut, mutta mulle tulee Hectorin ulkomuoto tietenki mieleen ("selkää...", sitä miehellä varmasti on!).
  Sitten kun Hecsusta tehdään monumentti niin se vois olla kultapronssia..!

[zykow]

an sich = itsessään, sinänsä

Eli elämä oikestaan olisikin itsessään kuoleman tanssittaja / vahvempi voima.

Natiivi, maassa asunut tai muuten kieltä hyvin tunteva voi toki suorittaa sujuvamman ja osuvamman käännöksen.

[tenimmo]

Tähdet jotka loistavat,
kauan sitten sammuivat -
ei ollutkaan aikaa...
Elämäkö Kuolemaa
ikuisesti tanssittaa -
das Leben an sich?

mitä tuo loppu on suomeksi...?

nim. heikko saksa ja ruotsi, hyvä englanti.

Ps. Lebenin kyllä tiedän, se on elämä.

Pps. ai joo, tää kuuluis tuohon biisit-keskustelun alle...