Tuoreimmat viestit

Tuo iskelmän käsitteen alla menee nykyään niin Suomi pop ja rock (esim. Timo Rautiainen, Olli Lindholm ehdolla Iskelmä Finlandian saajaksi jne), näköjään. Kyllähän Hector on suomirock-hemmo ehdottomasti, mutta on itsekin todennut että joissain kappaleissa on iskelmällisiäkin vaikutteita. Noiten rajojen vetäminen on erittäin vaikeaa. 

Hectorin sanoittama on myös helsinkiläisen Steel City -yhtyeen diskofunk-kappale Seis, jonka säveltäjä on bändin kosketinsoittaja Esko ”Ego” Toivonen. Kappale ilmestyi singlelevyllä vuonna 1980 ja seuraavana vuonna Steel Cityn albumilla Kaupungin kasvot.



Kappaleen laulusolisti Kaija Kokkola nousi 1990-luvulla megasuosioon nimellä Kaija Koo. Yhtyeen kitaristi Risto Asikainen on puolestaan toiminut useiden suomalaisyhtyeiden lauluntekijänä ja taustavaikuttajana. Asikaisen hittitehtaan tuotteita olivat 1990-luvulla mm. monet Nylon Beat -duon hitit.

Levyn nimikappale on kuulas ja kaunis balladi, jonka säveltäjä on Se-yhtyeen keulahahmo Yari (oik. Jari Knuutinen). Laulun tekstissä mainitaan antiikin kreikkalainen filosofi Platon, jota on usein pidetty kaikkein merkittävimpänä filosofina. Laulussa mahdollisesti viitataan kapakan pöydissä tai muualla lasillisen ääressä käytäviin filosofisluontoisiin keskusteluihin, kuten laulun ensimmäinen säkeistö osoittaa: ”Nää illat sankareiden/ luovat tyhjän keskustelun/ enkä tiedä kanssa keiden/ tässä melkein tukehdun/ Ei maistu viinit, kaljat/ ei seura seurueiden/ nuo maanisuuden maljat/ peittää vieraantumisen.”

Myös laulun toisessa säkeistössä mainitaan sana keskustelu ja siinäkin sekä kertosäkeessä viitataan alkoholin käyttöön. Laulussa ei kuitenkaan välttämättä ole yhteyttä filosofisiin dialogeihin, vaikka Platon tunnetaankin dialogimuodossa kirjoitetuista teoksistaan, kuten Valtio ja Pidot. Hectorin teksti pikemminkin arvioi dialogia sinällään ja sen laadullisia merkityksiä, kuten sitä millaista on hyvä vuoropuhelu. Teksti näkee ihanteena yhteisöllisyyttä vahvistavan, kaikki keskustelijat ja mielipiteet huomioivan aidon dialogin ja kritisoi pinnallista keskustelua sekä ”halpaa todellisuutta”, joka ”niin kuin markkinat ois”.

Tekstissä on siis mukana jonkinlainen solidaarisuutta korostava yhteiskunnallinen puoli, vaikka yhtä paljon se kuvaa ketä tahansa henkilöä, joka kelaa laulussa oman elämänsä ongelmia, kuten toisen säkeistön alussa: ”Et kuullut kuiskausta/ siis kuinka huutoakaan/ mä kaipaan kosketusta - -”.       

Ovatko nuo sitten iskelmää? Jotenkin iskelmä ei kuulosta mitenkään erityisen hyvältä.
Eli vaikka yhtään kappaletta ei olisi ollut iskelmälistalla niin ei sitä miksikään menetyksesksi voi lukea, mielestäni.

Liisa Tavin toisella albumilla Sankareiden illat (1980) on mukana Hectorin sanoittamat kappaleet Sankareiden illat, Uuteen aamuun taas sekä tuttu Leonard Cohen -käännös Suzanne.



Uuteen aamuun taas on suomennos kanadalaisten laulaja- ja laulunkirjoittajasisarusten Kate ja Anna McGarriglen tunnetuimmasta kappaleesta Heart Like A Wheel, jonka kirjoitti jälkimmäinen sisaruksista eli Anna. Kappaleen julkaisi ensimmäisenä Linda Ronstadt vuonna 1974. Kate ja Anna McGarriglen oma versio laulusta ilmestyi sisarusten debyyttialbumilla vuonna 1975.



Suomennoksessa on mm. merenkulkuun liittyvää sanastoa, kuten ruori, aalto, laiva, purjehdus, luotsata, meri ja riutta. Laulun viimeiset säkeet kuuluvat: ”Pian on aamu taas, uusi aamu taas/ niin on aamu taas, uusi aamu taas”.

Kiva että Hectorin biisit nousi noin korkealle, vaikka noi Iskelmän äänestystulokset on vähän niin ja näin, ainakin allekirjoittaneen mielestä. Ikäjakauma tosiaan näkyy. Mamban, Lauri Tähkä, Suvi Teräsniska ym Hecotrin edellä... come on!? Hectorin "Ei selityksiä" oli kyll suomalaisen kevyenmusiikin merkkiteos, ei pelkästään 2000 luvulla vaan ihan koko kevyen musiikin historiassa.

Marion Rungin vuoden 1980 albumilla Moni-ilmeinen Marion kuullaan kappaleet Markkinoilla, Posetiivari ja Vanhus, joista kaksi ensimmäistä on Hectorin ja Pertsa Reposen sanoittamia ja kolmas Hectorin sanoittama. Nämä peräkkäin kuultavat kappaleet, jotka ovat kaikki Antti Hyvärisen sävellyksiä, on albumin kansitiedoissa niputettu otsikon Lasten ystäviä alle, vaikkei kyseessä olekaan mikään sikermä vaan kolme erillistä laulua.



Kaikki kolme laulua ovat kuitenkin lapsiyleisölle suunnattuja, tai lapset ovat niissä muuten mukana. Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa Markkinoilla ja Posetiivari lapsikuoro laulaa Marionin taustalla. Markkinoilla on karnevaalitunnelmainen kappale, jonka tekstistä löytyy hattaroita ja makkaroita, torikauppiaita, onnenpyörää ja pyörivää karuselliä, pellejä sekä huvipuiston vedenneitoja. Yhdessä säkeistössä laulu myös muistuttaa mieliin, että on myös köyhiä lapsia, joilla ei ole varaa käydä huvipuistoissa.

Posetiivari-laulussa ”vanha Iivari, posetiivari, Matti-marakatteineen/ toi värin päivään järin harmaaseen”, vaikka soittoa seuraavat lapset eivät naurultaan huomaakaan, että posetiivari soitollaan vain peittää kyyneleitään ja iltaisin soiton loputtua jää yksin vaille kuuntelijoita. Vanhus-kappaleessa lapset piirittävät vanhuksen penkin ja kertovat hänelle tarinoitaan, jolloin vanhuskin tuntee olevansa yksi joukosta.   

Grease-elokuvan soundtrackilla julkaistiin myös John Farrarin kirjoittama, Olivia Newton-Johnin laulama kappale Hopelessly Devoted To You, joka nousi Billboardin listalla sijalle kolme. Hector ja Pertsa Reponen suomensivat laulun nimellä Toiveissain sut vain saada voin ja sen julkaisi Eila Korhonen singlellään, jonka toisella puolella on kappale nimeltä Sanoit merci cherie.

Viimeinen vuoden 1979 tilaustöistä on kappale nimeltään Aatami, Casanova ja mä, joka ilmestyi Seppo Närhen albumilla Vieraat huoneet.



Tämä kappale, joka sanoituksen lisäksi on myös Hectorin säveltämä, on vauhdikas ja rento ralli jossa naiskuoroa kuullaan taustalla. Laulun alku, johon kuoron osuus on merkitty sulkuihin, kuuluu seuraavasti: ”Ensin oli aa (aa-aa-aa)/ ja sitten tuli ta (ta-ta-ta-ta-ta)/ ja sitten vielä mi (mi-mi-mi-mi-mi)/ no Aatamihan siitä saatiin/ ja Eeva sille annettiin, niin niin niin/ kun Aatu mietti mik on homman laatu/ jo Eeva tiesi miten kaatuu mies/ me Aatun heikkoudet ollaan saatu/ joka mies”.

Laulussa on Casanovan lisäksi yksi kirjallisuus- ja yksi musiikkiviittaus. Tekstissä mainittu ”herrain Eeva” juontaa juurensa Aleksis Kiven komedialliseen näytelmään Kihlaus (1866). Laulussa myös viitataan alkujaan ranskalaiseen, Hubert Giraudin ja Phil Trimin kirjoittamaan lauluun Mammy Blue, jonka levytti ensimmäisenä naislaulaja nimeltään Nicoletta. Myöhemmin kappaleesta tekivät omat maailmalla menestyneet tulkintansa mm. Roger Whittaker ja Demis Roussos. Suomessa kappaleen levytti Kirka vuonna 1971.

Laulussa on myös viittaus alkujaan latinankieliseen sananlaskuun ”harjoitus tekee mestarin”.     

Jussi & The Boysien vuoden 1979 albumilla Lapsilta kielletty on mukana kaksi Hectorin sanoitusta Rokkimorsian ja Oot melkein liikaa.



Rokkimorsian on suomennos Nick Lowen kirjoittamasta kappaleesta I Knew The Bride (When She Used To Rock’n Roll). Kappaleen julkaisi ensimmäisenä Dave Edmunds albumillaan Get It vuonna 1977. Nick Lowen oma versio kappaleesta ilmestyi albumilla The Rose Of England vuonna 1985.



Lowe lainasi laulun säkeistörakenteen ja aiheen aiemmin mainitusta Chuck Berryn kappaleesta You Never Can Tell, jonka Cumulus levytti suomeksi nimellä C’est la vie (sanoi vaari). Lowe kuitenkin lisäsi omaan kappaleeseensa kertosäkeistön, jota Berryn kappaleessa ei ole.

Otsikkonsa mukaisesti laulu muistelee morsiamen villejä rock’n roll -vuosia ajalta ennen avioliiton solmimista. Alttarille kävelevää morsianta katseleva laulun kertoja muistelee, kuinka tämä aiemmin kuulokkeet korvillaan jytäsi suosikkilaulujensa tahdissa, ryyppäsi poikien kanssa ja särki heidän sydämiään sekä pyöri villisti tiukoissa farkuissaan rokin raikuessa levyautomaatista.       

Myöskään Hectorin sujuvasta suomennoksesta ei puutu vauhtia ja nokkelia sanakäänteitä. Teksti mm. kuvaa hersyvän hauskasti rokkimorsianta kävelemässä alttarille: ”faijas taluttaa sua ja sä huntuusi kompuroit/ muistan kuinka sä aiemmin pullosta suoraan joit” sekä myöhemmin ”sä luona alttarin polvistut ja katseen käännät sulhasees/ kun pappi kysyy tahdotko ja niin poispäin sä vastaat jees” ja myöhemmin ”sä mulle irvistät kun sulle käyn pokkaamaan/ pokkas vaikka pettää lähdet kanssain rokkaamaan”.

Oot melkein liikaa on suomennos vuonna 1929 syntyneen William Robert Emersonin eli Billy ”The Kid” Emersonin kirjoittamasta laulusta Red Hot. Emerson levytti vuonna 1955 Sun-levymerkille itse ensimmäisenä tämän rockabillylaulun, joka perustui hänen kouluaikanaan huutosakin johtajilta kuulemaansa hokemaan. Pari vuotta myöhemmin kappaleesta tekivät omat versionsa kaksi muuta rockabillyartistia Bob Luman ja Billy Lee Riley. 

Paljon soinut kappale vuodelta 1979 on myös Tinnin eli Timo Kuusiston ainoaksi hitiksi jäänyt Lentoon, jonka myös Pepe Willberg levytti omalle albumilleen samana vuonna. Kappale on Hectorin suomennos englantilaisen pub rock/punk -yhtye The Motorsin suurimmasta hitistä Airport, joka nousi Englannin singlelistalla sijalle neljä vuonna 1978. Airport-kappaleen kirjoitti ja lauloi yhtyeen kosketinsoittaja Andy McMaster, vaikka yhtyeen pääasiallinen vokalisti olikin kitaristi Nick Garvey.

Tinnin versio ilmestyi laulajan ainoaksi jääneellä albumilla Lentoon sekä singlellä, jonka B-puolella oli Tinnin säveltämä ja Juice Leskisen sanoittama kappale Bussilla Turkuun. 



Tinnin albumilla on toinenkin Hectorin sanoittama laulu, nimeltään Läheisin on kaukaisin. Kappale on suomennos ruotsalaisen laulaja-lauluntekijä Ted Gärdestadin vuonna 1978 ilmestyneen Blue Virgin Isles -albumin nimikappaleesta.   



Pepe Willbergin albumilla Päivä tuskin päättyis kauniimmin on mukana Lentoon-coverin lisäksi kaksi muuta Hectorin suomentamaa kappaletta Rasvis mä oon ja 50056. Willbergin soolouran tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva Rasvis mä oon julkaistiin levyn ensimmäisenä singlenä.



Kappale on alkujaan nimimelodia 1978 ensi-iltansa saaneesta elokuvasta Grease, johon laulun kirjoitti Bee Gees -yhtyeen Barry Gibb. Bee Gees myös julkaisi kappaleesta myöhemmin oman versionsa konserttialbumillaan. Elokuvan soundtrackilla kappaleen lauloi Frankie Valli. Vuonna 1934 syntynyt Valli levytti aikoinaan useita hittejä The Four Seasons -yhtyeen laulusolistina. Grease-elokuvan tunnuslaulu nousi Vallin laulamana Billboardin listan kärkeen ja oli jatkoa Vallin menestystarinalle soolouralla, jonka ensimmäinen suuri hitti oli ollut Can’t Take My Eyes Off Of You vuonna 1967.



Kappale nimeltä 50056 on suomennos englantilaisen City Boy -yhtyeen ainoaksi hitiksi jääneestä laulusta 5705, joka ylsi Englannin listalla kymmenen myydyimmän singlen joukkoon vuonna 1978. City Boy -yhtyeen tyyliä verrattiin usein yhtyeisiin 10cc ja Queen. Kappaleen 5705 (laulun otsikko viittaa puhelinnumeroon) kirjoittajat olivat yhtyeen jäsenet Steve Broughton ja Lol Mason ja laulu ilmestyi yhtyeen neljännellä albumilla Book Early.